EPT:n IOOI, eli vaikuttavuuden norsu pala palalta

Preventiimi järjesti syyskuussa nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät aurinkoisen Tuusulanjärven rannalla. Päivät olivat täynnä mahtavia ammattilaisia, jaettua osaamista, uusia ajatuksia ja naurua.

Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuus on keskustelua herättävä aihe, ja sitä pohdittiin myös kehittämispäivillä. Vaikuttavuus on kuin se iso norsu, joka on kerralla liian iso hahmotettavaksi. Onkin järkevää tehdä se palasina ja makustella aihetta pienemmissä osissa.

Yksi tapa lähestyä aihetta on IOOI-logiikan kautta, jossa pysähdytään pala palalta miettimään sitä, mitä työhön sijoitetuilla resursseilla saadaan aikaiseksi. Mahtaisiko IOOI-ajattelun kautta selvitä, mikä oli järjestämiemme kehittämispäivien vaikuttavuus? Vai oliko sitä ylipäänsä lainkaan?

I niin kuin Input (eli panos)

Ilmaisia onnistumisia harvemmin on. Jotta saadaan jotain tulosta aikaan, on sijoitettava jotain; yleensä työtunteja, rahaa tai osaamista. Inputilla eli panoksella tarkoitetaan juuri näitä työhön sijoitettuja resursseja.

Kehittämispäiviin panostettiin X määrä preventiimiläisten työtunteja, jotka käytettiin päivien sisällön suunnitteluun, valmisteluun ja päivien markkinointiin. Lisäksi jokaiselta osallistujalta (yhteensä 46) kului kahden työpäivän tunnit ja heidän työnantajiltaan mahdolliset matkakustannukset. Preventiimi tarjosi opetus- ja kulttuuriministeriön tuella osallistujille tilat, majoittumiset ja ruokailut, joten panoksiin lasketaan myös X määrä euroja. Lisäksi kulutettiin ainakin vatsalihaksia nauramiseen ja äänihuulia vuorovaikutukseen.

O niin kuin Output (eli tuotos)

Toinen askel vaikuttavuuden norsun ymmärtämisessä on määritellä, mitä edellisessä kohdassa kuvatulla panoksella saadaan aikaiseksi. Output, eli tuotos, kertoo siitä, mitä mitattavaa sijoitetulla panoksella saatiin aikaan, ei vielä niinkään sitä, mitä syvempää vaikutusta sillä ehkä saatiin aikaiseksi. Tuotoksesta saadaan siis hieman lihaa panoksen luiden ympärille.

Kehittämispäivien tuotoksia: 46 yhteen kerättyä ammattilaista, arviolta satoja kohtaamisia, 11 tuntia työskentelyä neljän pääaiheen äärellä, 20 tuntia verkostoitumista, noin 60 sosiaaliseen mediaan tuotettua viestiä, satoja ääneen lausuttuja ajatuksia ja oivalluksia ja määrittelemätön määrä uusia tuttavuuksia. Päivien tunnelman keskiarvo saadun palautteen mukaan on 4,7 asteikolla 1-5. Eikä sovi unohtaa päivien aikana nautittuja viittä pullaa tai jälkiruokaa per henkilö.

O niin kuin Outcome (eli vaikutus)

Vaikuttavuutta ei voi määritellä pelkästään edellä kuvatun tuotoksen mukaan. Pelkästään se, että olemme keränneet Tuusulaan 46 verkostolaista, ei vielä kerro juurikaan siitä, että panos on hyvin käytetty. Seuraava askel norsun palastelussa onkin miettiä, mitä vaikutuksia aikaansaaduilla tuotoksilla on. Outcome, eli vaikutus kertoo siitä, mikä on muuttunut tuotoksen myötä.

Mitä vaikutusta kehittämispäivät saivat aikaan hyvän mielen ja järvessä huuhdottujen huolten lisäksi? Palautteen mukaan osallistujat saivat päiviltä mukaansa muun muassa tarpeellista tietoa, uusia menetelmiä, joita hyödyntää omassa työssään, rohkeutta ja keinoja tehdä työtä myös digitaalisesti, uusia kontakteja, vertaistukea, markkinointiajatuksia sekä intoa oman työn tekemiseen ja perustelemiseen. Preventiimi puolestaan sai tietoa ja ideoita tulevan toiminnan suunnittelun tueksi, vinon pinon kirjoitettuja muistiinpanoja ja materiaalia uusiin artikkeleihin. Päivien jälkimainingeissa Preventiimissä kehitetään vielä pitkään. Ei kuulosta ihan hukkareissulta, eihän?

I niin kuin Impact (eli vaikuttavuus)

Sokerina pohjalla on itse vaikuttavuus. Millaisia muutoksia työn tavoitteita ajatellen on saatu aikaiseksi? Olennaista on pohtia sitä, mikä on se vaikuttavuuden taso, jota juuri tällä työpanoksella voidaan sanoa tapahtuneen?

Kehittämispäivistä olisi hienoa sanoa, että niiden vaikuttavuus näkyy nuorten päihteidenkäytön vähenemisenä. Ehkä se osin näkyykin, mutta matka sinne kehittämispäivistä on aika pitkä ja reitillä on monta muutakin muuttujaa, joista kehittämispäivät eivät voi ottaa kunniaa. Vailla vaikuttavuutta päivät eivät kuitenkaan olleet. Uskon kahden Tuusulassa vietetyn päivän näkyvän verkostolaisten tavassa tehdä työtä ja kohdata nuoria. Päivien aikana saadut uudet tiedot, ideat ja kontaktit auttavat tarkastelemaan työtä eri näkökulmista ja myös helpottavat sen tekemistä. Ei sovi unohtaa työstä innostumista ja siitä nauttimista, mikä väistämättä näkyy myös siinä, miten ehkäisevää päihdetyötä tehdään, sekä siinä, miten se nuoriin ja heidän asenteisiinsa vaikuttaa.

Kun kehittämispäivistä on kirjoitushetkellä kulunut vasta hetki, jää niiden vaikuttavuuden aste vain valistuneeksi arvailuksi, eikä ehkä ole mielekästäkään lähteä kyselyillä kartoittamaan juuri näiden päivien vaikuttavuutta. Sen sijaan ajattelen, että on viisaampaa arvioida vaikuttavuutta laajemmin. Kehittämispäivät ovat tärkeä osa Preventiimin tavoitteiden saavuttamista ja kokonaisvaikuttavuutta, jota mitataan sitten erikseen.

Ei ole norsua kokoon katsominen

Vaikuttavuus ja sen osoittaminen koetaan usein haastavaksi ja pelottavaksikin. Etenkin ehkäisevässä työssä, jossa aikaansaadut vaikutukset eivät ole yhtä suoraan osoitettavissa kuin vaikkapa korjaavassa työssä. Niin sanotun pelastetun nuoren polku on helpommin piirrettävissä ja oman työn osuus siinä paremmin osoitettavissa.

Tehtävä ei kuitenkaan ole mahdoton ehkäisevässä työssäkään. Ei tarvitse pystyä näyttämään, että juuri sinun työsi takaa kaikille hyvinvoivan Suomen ja sitä kautta rauhan maailmaan. Liian ylevät ja etäiset tavoitteet ja vaatimukset tekevät vaikuttavuudesta sen valtavan norsun, jota on mahdoton kenenkään hahmottaa. Aloita pureskelemalla työn tuotoksia ja vaikutuksia, mutta älä kuitenkaan lopeta siihen. Anna työllesi merkitys ja osoita, mikä siinä on vaikuttavaa juuri siihen sopivassa mittakaavassa.

Terveisin,

Elsi Vuohelainen, asiantuntija, Preventiimi/Humak, 26.9.2017

P.S.

IOOI-logiikasta voi lukea lisää mm. täältä ja Preventiimin kehittämispäivistä täältä.